Henkilökohtaisen budjetin ensimmäisiä käytännön esimerkkejä Vantaalta

SMa_Terapia-0645Vantaan kaupungin perhepalvelut on lähtenyt mukaan henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeeseen. Aikaisemmin henkilökohtaista budjettia on kokeiltu Vantaan vammaispalveluissa Tiedän mitä tahdon -hankkeessa. Malli on edelleen käytössä yhtenä palveluvaihtoehtona.

Avain kansalaisuuteen: henkilökohtaisen budjetointimallin avulla osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta -hankkeen (2016–2019) asiakaskohderyhmäksi on Vantaalla puolestaan valittu sellaisia nuoria aikuisia, jotka ovat sosiaalityön asiakkaita tai lastensuojelun jälkihuollon asiakkaita.

Kenelle henkilökohtainen budjetti sopii?

Henkilökohtaista budjettia voidaan soveltaa silloin, jos asiakasta tavatessa ja asiakassuunnitelmaa laadittaessa huomataan, etteivät asiakkaan nykyiset palvelut ole jostain syystä hänelle sopivia ja asiakas tarvitsisi jotain muuta, mitä kunnalla ei ole ollut perinteisessä palveluvalikossaan. Tällöin yhteinen suunnittelu on pohjana uudenlaisen palvelun hakemiselle. Kykyviisari on suunnittelun apuvälineenä.

Asiakkaalla on tärkeä rooli suunnittelussa

Suunnittelussa asiakkaalla on erittäin keskeinen rooli. Hänen ideoitaan ja ehdotuksiaan kuunnellaan, kun asiakassuunnitelmaa ja tukitoimia ryhdytään laatimaan. Asiakkaalla voi olla apuna myös oma läheinen tai muu tukihenkilö, jonka kanssa hän voi pohtia erilaisia tukimuotoja ja niiden sopivuutta.

Ammattilaisen kanssa suunnitelma täsmentyy, ja palvelun hankkimisessa asiakkaalle omatyöntekijällä on toistaiseksi suuri rooli. Omatyöntekijä seuraa asiakkaan rinnalla palvelun toimivuutta ja laatua. Hän on näin tiiviisti mukana arvioimassa sitä, saako asiakas tarkoituksenmukaista palvelua ja tukeeko palvelu yhdessä asetettuja tavoitteita.

Mallista tukea myös lapsiperheille

Henkilökohtaisen budjetointimallin toimivuutta kokeillaan myös lyhytaikaista tukea tarvitsevien lapsiperheiden kanssa. Sellaiset perheelliset aikuiset, joilla on jollain tapaa kuormittunut elämäntilanne ja jotka tarvitsevat sosiaalihuollon palveluja oman elämänhallintansa parantamiseen, voivat saada palvelunsa henkilökohtaisen budjetin kautta. Ajatuksena on ennaltaehkäistä suurempien ongelmien ja esimerkiksi lastensuojeluasiakkuuden syntymistä, kun perhettä voidaan auttaa ja tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Henkilökohtaisen budjetin hakeminen

Henkilökohtaista budjettia voi hakea perheen ja omatyöntekijän yhteisellä päätöksellä asiakasohjausryhmästä, missä päätetään myös muista asiakkaan tai asiakasperheen sosiaalihuoltolain mukaisista tukipalveluista. Palvelun hakeminen edellyttää asiakasperheen palvelutarpeen arviointia tai asiakassuunnitelmaa, mihin tarvitaan ammattilaisen arviointia. Henkilökohtainen budjetti edellyttää puolestaan asiakasperheeltä voimavaroja, motivoitumista ja halua sitoutua yhteiseen suunnitteluun ja uudenlaisen tukipalvelun kokeiluun.

Perheen kokemuksia mallista

Ensimmäinen käytännön sovellus henkilökohtaisesta budjetoinnista Vantaalla oli koulukuraattorin asiakaslapsi ja hänen perheensä.  Perhe sai mahdollisuuden valita sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön vaihtoehtona ADHH-ohjausta.

Koko perheelle räätälöity yksilöllinen ADHD-ohjaus soveltui perheen tarpeisiin, ja koko perhe koki hyötyvänsä erityistyöntekijän ohjauksesta. Hyvää oli erityisesti se, että perheellä oli mahdollisuus saada omaan kotiinsa juuri ADHD-problematiikkaan erikoistunut lähityöntekijä, joka ymmärsi perheen kuvailemat haasteet ja jolla oli tarjota myös apuvälineitä ja uusia toimintamalleja perhettä kuormittavaan elämäntilanteeseen. Lapsi oli erityisen tyytyväinen tukimuotoon, jossa lähiohjaaja kävi yhdessä lapsen kanssa läpi hänen elämänsä ja arkensa vaikeita kohtia – samoja asioita käytiin läpi myös yhdessä koko perheen kanssa positiivisessa ja hyvässä hengessä.

Tavoitteena oli, että ADHD-ohjauksen loputtua perheen käytössä olisi erilaisia arkea helpottavia välineitä, joiden käyttöön lähityöntekijä ja sosiaalityöntekijä kannustivat. Kolmen kuukauden intervention aikana perheen voimavaroja pyrittiin vahvistamaan, jotta heidän olisi helpompi soveltaa tällaisia toimintamalleja ja ratkaista asioita itse jatkossa.

Muita henkilökohtaisen budjetoinnin esimerkkejä on tähän mennessä kertynyt ADHD-ohjauksen kaltaisesta neuropsykiatrisesta valmennuksesta sekä ammatillisesta tukihenkilöstä. Vaihtoehtoinen palvelu maksaa kunnalle suurin piirtein saman verran. Miksei siis annettaisi asiakkaalle mahdollisuus valita?

Henkilökohtainen budjetti tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa perheet voivat luultavasti valita laajemmin myös sen, mitä palveluntuottajaa käyttävät. Tällöin asiakas tietää myös euromääräisesti, mitä palvelu maksaa ja voi hallita omaa budjettiaan sähköisten sovellusten avulla. Ammattilaisten osaamisen painopiste tulee henkilökohtaisen budjetointimallin avulla laajenemaan ja monipuolistumaan, kun asiakkaiden tarpeiden mukaisesti lähdetään tutkimaan uudenlaisia tukipalveluja valinnanvapauslain hengessä.

Asiakaslähtöisyyden tietoinen painottaminen ja asiakkaan osallisuuden lisääminen mahdollistuu yhteisen suunnittelun ja toisen osapuolen tasa-arvoisen kohtaamisen kautta. Tavoitteena on, että asiakas motivoituisi ottamaan itse vastuuta oman elämänsä suunnittelusta laajemminkin, mikä voi edesauttaa ihmisen hyvinvointia ja voimaantumisen tunnetta.

Pia Pajari, VTM, sosiaalipsykologi ja sosiaalityöntekijä
Vantaan kaupunki,
Lapsiperheiden varhaisen tuen yksikkö

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s