Sovittelusta apua yhä useammalle

Rakennamme sovintoa_vaakaristikkoA6Vantaan sovittelutoimiston rikos- ja riita-asioiden sovitteluun ohjattiin viime vuonna ennätysmäärä aloitteita. Vuoden 2017 aloitteiden yhteismäärä oli 1212 kpl, kun se vuonna 2016 oli 1141 kpl ja vuonna 2015 683 kpl. Aloitteista noin 70 % johti sovitteluun, mikä tarkoittaa myös suurta asiakasmäärän kasvua. Vantaalaisia kaikista sovittelun asiakkaista oli noin 40 prosenttia. Yhteensä 1362 vantaalaisesta asiakkaasta suurin osa oli ihan tavallista ihmistä, joukossa myös joitakin oikeushenkilöitä.

Mikä ihmeen sovittelu?

Vantaan sovittelutoimisto tuottaa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelua 15 kuntaan:
Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo, Tuusula ja Vantaa.

Toimialue on identtinen Itä-Uudenmaan poliisin kanssa. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on lakisääteistä, maksutonta ja koko väestölle tarkoitettua valtion rahoittamaa palvelua. Sovittelussa rikoksen tai riidan osapuolille järjestetään mahdollisuus käsitellä tapahtunutta turvallisessa ilmapiirissä puolueettomien sovittelijoiden ohjauksessa. Ratkaisevassa roolissa on rakentava dialogi, jossa etsitään yhdessä kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua.

Vantaan sovittelutoimiston kahdeksan hengen ammatillinen tiimi organisoi sovittelutoimintaa. Sovittelutapaamisten ohjauksesta vastaavat pääasiassa koulutetut vapaaehtoistyöntekijät, joita Vantaan sovittelutoimistolla oli vuonna 2017 koko toimialueella 123 henkilöä.

Mitä voi sovitella?

Suurin osa sovittelualoitteista (90 %) tulee poliisilta. Tyypillisin soviteltava tapaus on jonkinlainen väkivallanteko; myös lähisuhdeväkivaltaa voidaan sovitella tietyin edellytyksin. Vahingonteoista epäiltyinä on usein nuoria, joiden sovitteluilla uskotaan ja toivotaan olevan rikoskierteen katkaiseva vaikutus. Noin 25 % kaikista epäillyistä oli alle 18-vuotiaita, asianomistajistakin noin 15 %. Rikoksen tapahtumapaikka oli sovitelluista tapauksista 568 kertaa Vantaalla. Erilaisten netissä tapahtuvien rikosten määrä on kasvussa, mikä näkyy myös soviteltavissa tapauksissa.

Sovittelun tuloksena voi olla anteeksipyyntö, rahakorvaus tai vahingon korvaaminen työllä. Työkorvauksia toivottaisiin enemmän erityisesti nuorten juttuihin, joissa tehdyn vahingon ja korvauksen konkretisoituminen on tärkeää. Nuoren voi olla joskus vaikea ymmärtää teon laajoja vaikutuksia – päiväkodin ikkunan rikkominen vaikuttaa toimintayksikön lisäksi moniin perheisiin ja lapsiin, rikotun auton vahingosta kärsii omistajan lisäksi koko lähipiiri ja ehkä työpaikka, töhertelyn putsaaminen koulun tai liikuntapaikan seinästä voi tulla kalliiksi ja raha on aina jostain muusta pois. Vaikka nuori ei olisi rikosoikeudellisessa vastuussa, vahingonkorvausvastuuta se ei poista.

Osapuolten kohtaaminen tuottaa sovittelun ihmeen

Vapaaehtoissovittelijat tekevät hyvin vaativaa ja yhteiskunnallisesti merkittävää vapaaehtoistyötä. Usein sovittelulla voidaan estää tapauksen eteneminen käräjille, mikä säästää sekä asiakkaiden että yhteiskunnan varoja. Yhden sovittelutapauksen kustannukset ovat noin kymmenesosa oikeusprosessiin verrattuna.

Ihmisten kannalta vieläkin tärkeämpää on osapuolten dialoginen kohtaaminen. Sovittelussa ei tehdä tutkintaa eikä osoitella syyllisiä. Sovittelijat ohjaavat restoratiiviseen ajatteluun ja osapuolten osallisuuteen perustuvaa keskustelua. Siinä etsitään yhteistä ratkaisua asiaan, vaikka näkemykset tapahtuneesta voivat alkuun olla hyvinkin erilaiset. Osapuolten on helppo sitoutua sovittelussa tehtyihin ratkaisuihin, joihin ovat itse olleet vaikuttamassa – vain noin kolme prosenttia sopimuksista jää toteutumatta. Asiakkaat saavat lisäksi tukea ja ohjausta tarvittaviin jatko- ja tukipalveluihin. Työtä tehdään myös yleisen yhteiskuntarauhan ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Vantaalla ollaan sovittelun juurilla

Rikos- ja riita-asioita on soviteltu Vantaalla vuodesta 1983 lähtien. Koko nykymuotoinen sovittelu on käynnistynyt Vantaalta. Se oli alkuun projektiluontoinen kokeilu, mutta vakiintui pian erityiseksi työmuodoksi ja levisi muihinkin kuntiin. Vuonna 2006 sovittelusta tuli lakisääteistä ja se levisi koko valtakuntaan. Tällä hetkellä Suomessa on 18 palveluntuottajaa ja noin 90 sovittelun ammattityöntekijää. Vapaaehtoissovittelijoita on jo yli 1100 koko maassa.

Alkanut vuosi on Vantaan sovittelutoimiston 35-vuotisjuhlavuosi, jota vietetään täydessä työn tohinassa. Alkuvuoden aloitemäärät ennustavat entistä suurempaa kasvua aloitteissa ja asiakasmäärissä. Suuresta työmäärästä selvitään lisäämällä resursseja ja pitämällä yllä sovittelutoimiston osaamista ja hyvää henkeä. Vantaalaiselle sovittelutoiminnalle on ominaista innovatiivinen ja rohkea toiminnan kehittäminen. Avoin ilmapiiri, kumppanuus, osallisuus ja hyväntahtoinen huumori yhdistävät sekä ammattihenkilöstöä että vapaaehtoissovittelijoita ja sidostahoja.

Sovittelutoimiston on siis helppo olla vantaalaisittain rohkea ja rento edelläkävijä.

Lisätietoja:

Tiina Snellman, sovittelun esimies
tiina.snellman@vantaa.fi
p. 0400 687 501

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s