SIB – bisnestä vai säästöä uusilla palveluinnovaatioilla?

Vantaan perhepalvelut on menossa mukaan lapsi-SIB-hankkeeseen, jossa etsitään ulkopuolisen rahoituksen avulla uudenlaisia keinoja järjestää palveluja lapsiperheille.

Vantaan tämänhetkinen palvelujärjestelmä ei pysty riittävän hyvin vastaamaan neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja heidän perheidensä palvelutarpeisiin. Tuen saamisessa on aukkoja, palveluketju on epäselvä ja nämä lapset ohjautuvat usein lastensuojelun palveluihin, kun tukea ei muuta kautta ole saatavissa.

Tämän vuoden kesäkuussa viisi lastensuojelun sosiaalityöntekijää kävi tarkasti läpi oman asiakaskuntansa (n=167), kuvasi asiakkaiden palvelutarpeen ja koko siihen astisen palvelujen käytön. Sitran johtava asiantuntija Jonna Heliskoski analysoi tämän aineiston.

Tehdyn analyysin mukaan lastensuojeluasiakkaissa oli huomattavan paljon lapsia ja nuoria, joilla oli neuropsykiatrisia (nepsy) oireita, mutta ei neuropsykiatrista diagnoosia, joka mahdollistaisi vammaispalvelulain mukaiset palvelut tai neuropsykiatrisen hoidon erikoissairaanhoidossa. Aineistossa 68 %:lla asiakaslapsista on tunnistettu jokin nepsy-oireeseen viittaava haaste. Nepsy-oireet ennustavat muita laajempaa palvelujen käyttöä, mutta kokonaiskustannuksiin tai asiakkuuden pituuteen niillä ei ole suoraa vaikutusta. Jo yhden vuoden viivästyminen nepsy-oireiden varhaisesta tunnistamisesta asiakkuuden alkuun nostaa käytettyjen palvelun määrä. Varhaisen tunnistamisen kannalta 3-4 vuoden ikä olisi otollinen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan jopa 10 % alkavista lastensuojelun asiakkuuksista olisi voitu ehkäistä riittävän varhaisen tunnistamisen ja tuen avulla.

SIB-hanke mahdollisuutena kehittää uudenlaisia palvelukokonaisuuksia

Sitralla* on käynnissä Social Impact Bond, SIB -vaikuttavuusinvestointihanke (suomeksi tulosperusteinen rahoitussopimus). SIB-hankkeessa tunnistettuun ongelmaan etsitään ratkaisuja uudenlaisilla palveluratkaisuilla, joita rahoitetaan ulkopuolisten sijoittajien rahoituksella. SIB-mallin perusperiaatteena on, että ulkopuolista sijoitusrahaa investoidaan uusiin palvelukokonaisuuksiin siten, että sijoittajat kantavat kehittämistyön taloudellisen riskin. Jos kehittämistyö ja tehdyt investoinnit eivät ole kannattavia, sijoittavat eivät saa sijoittamaansa pääomaa takaisin. Jos taas saavutetaan yhdessä asetetut tavoitteet ja syntyy tavoiteltuja säästöjä, kaupunki maksaa sijoittajille pääomasijoituksen ja sovitun koron.

SIB

Valtakunnallisesti noin 30 kuntaa suunnittelee SIB-hankkeita työllistymiseen, kotoutumiseen tai muuhun hyvinvoinnin edistämiseen liittyen. Pisimmällä Lapsi-SIB-hankkeista on Hämeenlinnan kaupunki, jossa hanke on jo käynnistynyt.

Vantaan Lapsi-SIB-mallissa FIM-varainhoito oy kokoaa rahastoon sijoittajia, jotka ovat halukkaita rahoittamaan uudenlaisia räätälöityjä lapsiperheiden palveluja.

Sitran tekemän analyysin pohjalta on laskettu kustannuksia siitä, mitä nykyisen palvelujärjestelmän tarjoamat palvelut (pois lukien universaalit, kaikille joka tapauksessa kuuluvat palvelut) maksavat. Näistä kokonaiskustannuksista on laskettu tavoitekustannukset vaihtoehtoisille palveluille tilanteessa, jossa osalle asiakkaista kohdennetaan varhaisemman vaiheen räätälöityä palveluja. Vantaalta on kerätty eri palvelujen kustannukset todellisten toteutuneiden kustannusten mukaisesti sillä tarkkuudella kuin se on ollut mahdollista.

Hankeaikataulu ja käytännön toteuttaminen

Vantaan SIB-hanketta on valmisteltu useassa työpajassa, joihin on osallistunut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen työntekijöitä. Työpajoissa on pyritty määrittelemään niitä palveluja, joissa neuropsykiatrisesti oireilevat lapset tunnistetaan, sovittu yhteisistä prosesseista ja aloitettu yhdessä LSKL:n* kanssa palvelutarjonnan määrittely.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti syyskuun kokouksessaan hyväksyä Lapset-SIB -vaikuttavuushankkeen sopimusvalmistelun. Sopimuksen tulee olla allekirjoitettuna marraskuun puoliväliin mennessä.

Vantaan SIB-hankkeessa tarjotaan oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisia palveluja nepsy-oireileville lapsille ja heidän perheilleen. Palveluja räätälöidään lasten ja perheiden tarpeiden mukaisiksi ja niitä voidaan muuttaa ohjelman edetessä. Tavoitteena on varhaisen tuen räätälöityjen palvelujen avulla säästää lopulta lastensuojelukustannuksista.

Hankkeeseen valitaan viiden vuoden aikana 50 lasta vuodessa. Valinnasta vastaa Vantaan asiantuntijoista ja LSKL:n edustajasta koostuva koordinaatioryhmä.  Tässä hyödynnetään LSKL:n tietopankkia,  jossa on noin 70 toimenpidemallia eri toimijoilta. Uusien  toteutuskumppanien valinnasta vastaavat kaupungin, rahaston ja LSKL:n edustajat rahaston budjetin puitteissa. Ohjelman toteutus perustuu uudentyyppiseen ekosysteemiajatteluun, jossa osapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä vastatakseen nopeasti ja tehokkaasti lasten ja perheiden päivittäisiin haasteisiin.

Hankkeen toteuttamisaika on 12 vuotta. Mikäli Vantaan kustannukset määriteltyjen palvelujen osalta ovat hankeaikana vähentyneet sopimuksen mukaisesti, maksetaan syntyneestä säästöstä sijoittajille. Mikäli toivottuja säästöjä ei synny, kaupungin kustannukset eivät alene eivätkä sijoittajat saa sijoittamiaan rahoja takaisin.

Tavoitteiden toteutuessa kaikki voittavat. Kaupungilta säästyy rahaa, sijoittajat saavat sijoitukselleen tuottoa, mutta ennen kaikkea vantaalaiset asiakkaat saavat kohdennettua ja vaikuttavaa tukea ja Vantaan palvelujärjestelmään saadaan kehitettyä uudenlaisia palveluja, joita jatkossa voidaan rahoittaa budjettirahoituksella.

Miksi kunta ei rahoita SIB-toimenpiteitä itse? Katso video Kuntamarkkinoilta.

Anna Cantell-Forsbom
Perhepalvelujen johtaja
Vantaan kaupunki

 

SIB: Vaikuttavuusinvestoiminen (englanniksi Impact investing) tarkoittaa yksityisen pääoman tietoista ohjaamista yhteiskunnan kehittämiseen. Tavoitteena on taloudellisen tuoton lisäksi mitattava yhteiskunnallinen tai ympäristöllinen hyöty. SIB-sopimus (englanniksi Social Impact bond) on yksi vaikuttavuusinvestoinnin muoto. (sitra.fi/sib)

*SITRA: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa

*LSKL: Lastensuojelun keskusliitto on lasten suojelun kentällä toimivien järjestöjen, kuntien ja muiden toimijoiden kattojärjestö, jonka tehtävänä on kehittää lasten suojelua ja edistää yhteistoimintaa lasten suojelun alalla järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä näiden ja kuntien ja valtion viranomaisten kesken. LSKL toimii Lapsi-SIB-hankkeessa asiantuntijana, joka koordinoi hankkeessa toteutettavia palveluja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s