Asiakkaan ääni kuuluviin rakenteellisen sosiaalityön keinoin -blogisarja osa 3: Vankilasta kohti omaa kotia

Mikan tarina alkaa koevapauden koittamisesta. Hän oli ollut vankilassa viimeiset 3,5 vuotta. Ennen vankilaan joutumista Mika eli omien sanojensa mukaan täysin normaalia työssäkäyvän ihmisen elämää ja toimi erilaisissa asiakaspalveluammateissa. Jotta koevapaus oli mahdollista järjestää, tuli Mikan löytää ensin asunto. Tämä ei kuitenkaan ollut helppo tehtävä, koska vankilassa Mika ei saanut asunnon etsimiseen apua. Lopulta Mika päätyi vapautuvien vankien sosiaalityön piiriin ja työskentely sosiaaliohjaajan kanssa alkoi.

”Mä etsin asuntoja paniikissa. En mä tiennyt mistään mitään. Soitin sit Vantaan seurakuntiin ja kysyin et onks niillä mitään asuntoa tarjota. Ne sano et niillä on tosi huono tilanne, mut otappa yhteyttä vankisosiaalityöhön. Mä olin et mikä ihme semmonen on. Et en mä ollut koskaan kuullutkaan. Eihän meillä ollut mitään tietokonemahdollisuutta vankilassa eikä vankilassa mulle mitään tämmöistä koskaan kerrottu. Ne anto numeron ja mä soitin sille sosiaaliohjaajalle. Siitä se lähti lutviutuu.”

Kuva: Vantaan aineistopankki/Sakari Manninen

Sosiaaliohjaajan avustuksella Mika sai Kritsin tukiasunnon ja koevapaus alkoi. Kun Mika oli asunut Kritsin asunnossa jonkin aikaa, sai hän sosiaaliohjaajan avustuksella vuokra-asunnon y-säätiöltä. Mika tapasi sosiaaliohjaajaa viikoittain.  Siirtyminen siviilimaailman ja vankilaympäristön välillä oli suuri. Mika koki sosiaaliohjaajan tuen ensiarvoisen tärkeäksi. Alkuun sosiaaliohjaaja avusti käytännön asioissa, kuten tutustutti uuteen kotiympäristöön sekä avusti etuuksien hakemisessa. Tärkein tuki Mikalle oli kuitenkin sosiaaliohjaajan antama henkinen tuki, jossa keskiössä toimi empaattinen vuorovaikutussuhde Mikan ja sosiaaliohjaajan välillä. Tämä edellytti Mikalta tämän omien sanojensa mukaan ”antautumista autetuksi tulemiselle” ja työntekijältä empaattista ja tasavertaista suhtautumista asiakkaaseen. Vuorovaikutussuhteessa sosiaaliohjaajan kanssa Mika koki tulleensa kohdatuksi ja toimi aktiivisena osapuolena, joka osaltaan tuki hyvää työskentelyä ja antoi Mikalle positiivisia kokemuksia.

”Se ohjaaja oli äärettömän mukava. Se sai mut rentoutumaan ja sai mut olemaan oma itseni vaan, ilman mitään näytelmää. Vankilahan perustuu hirveeseen kovisten esittelyyn. Mä en koskaan ajatellut et se on sosiaaliohjaaja, mä ajattelin et se on mun kaveri. Se oli ihan älyttömän tärkeetä mulle henkilökohtaisesti. Mä tiesin et jos mä kaadun, niin se [ohjaaja] ottaa mut vastaan. Mulla oli koko ajan se backup vaikken kaatunutkaan…Tavallaan ei ollut semmoinen oppilas-opettaja fiilis, et minä nyt opettajana sanon et nyt tehdään näin, vaan se sosiaaliohjaaja lähti aina, ainakin mun kohdalla, siitä et mitä mä halusiin tehdä.”

Keskeisenä näkökulmana Mikan tarinassa heijastuu kodin merkitys. Koti on Mikalle tärkeä paikka ja olennainen tekijä kuntoutumisessa. Erityisesti keskustelussa nousee kodin pysyvyyden merkitys, jolla Mika kokee olevansa merkitystä myös rikosten uusimiseen ja sosiaaliseen kuntoutumiseen vapautumisen jälkeen. Koska asuminen Kritsin asunnossa vapautumisen jälkeen on määräaikaista, Mika koki, ettei voinut asettua aloilleen ja perustaa kotia.

” Et se on vähän niin kuin olisit ollut hotellissa siinä asunnossa, vaikka sulla oli siellä omat huonekalut. Siitä huolimatta, kun se tietoisuus, et sä joudut tästä lähtemään, niin ei voi tehdä sitä kotia… Mä luulen, että sillä [kodin pysyväisyydellä] on aika iso merkitys, koska jos sä oot ollut vankilassa, niin sä tiedät mikään siellä ei oo pysyvää. Sä oot täysin muiden vietävissä. Sulta ei todellakaan kysytä et lähdetkö, vaan sulle ilmoitetaan et sä lähdet. Se kuluttaa kauheesti, kun sä joudut koko ajan tutustumaan uuteen paikkaan, uusiin ihmisiin. Jos sulla on tausta esim. et sä oot käynyt enemmän vankiloissa kuin ulkopuolella, niin etenkin silloin on tosi tärkeetä et on jotain pysyväisyyttä sun elämässä, jos ei muuta niin koti.”

Kodin pysyväisyyden lisäksi Mika nostaa esiin vankilasta vapautumisen jälkeisen tuetun asumisen leimaavuuden, jota koki ensimmäisessä asunnossa. Ollessaan vankilasta koevapaudella, Mikalla oli vahva vangin identiteetti, jota kotiympäristö ikään kuin tuki, koska toiset asukkaat talossa tiesivät Mikan suorittavan vankeusrangaistusta. Muuttaessa y-säätiön asuntoon ei hänen historiaansa talossa tiedetty, jonka seurauksena Mikasta tuli asukas muiden joukossa.

”Se mikä siinä ekassa asunnossa oli vähän kurjaa, oli että kaikki asukkaat tiesi et toi on vankilasta tullut. Tosi moni talon asukkaista tuli kysymään, minkä takia sä olit vankilassa ja miten pitkään joudut olemaan pannan kanssa. Siinä aika hyvin leimataan ihminen. Ihmiset suhtautu vähän sillei et pitääköhän tota pelätä. Ymmärrettävää se on. Se oli tosi kiva, kun muutti tänne, kun sit sä et ollut mikään vanki, vaan tavallinen asukas vaan. ”

Kaiken kaikkiaan Mikalla on positiiviset kokemukset tuetusta asumisesta ja erityisesti vankilasta vapautuvien vankien sosiaalityöstä. Mikan kohdalla tuki päättyi sosiaaliohjaajan ja Mikan yhteiseen näkemykseen siitä, ettei Mika tarvitse enää sosiaaliohjausta. Sosiaaliohjaus päätettiin ja Mikan asumista jatkettiin normaalina vuokra-asumisena y-säätiön asunnossa. Mika suhtautuu omaan tulevaisuuteensa positiivisesti. Hän on kouluttanut itseään ja hakee seuraavaksi takaisin työelämään. Mikalla on kokemustensa perusteella yksi neuvo ammattilaisille, jotka toimivat heikossa asemassa olevien ihmisten kanssa, johon myös Mikan tarina on hyvä päättää:

”Se on äärettömän tärkeetä tulla alas sieltä korokkeelta. Tulla ulos sieltä työhuoneest, sen tutun työpöydän, tutun läppärin takaa ja astua sen ihmisen luo. Eritoten tosta vankisosiaalityössä, muusta sosiaalityöstä mä en tiedäkään, mutta vankisosiaalityössä erityisesti on ihan älyttömän tärkeetä se et miten se ammattilainen lähestyy sitä ihmistä.”

Mikaa haastatteli asumisen sosiaalityön sosiaalityöntekijä Sari Mutka. Haastateltavan nimi on muutettu anonymiteettisuojaan perustuen. Tekstissä olevat sitaatit ovat haastateltavan omaa kertomusta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s