Asiakkaan ääni kuuluviin rakenteellisen sosiaalityön keinoin -blogisarja osa 4: Laitoskierteestä omaan asuntoon

Pasi (nimi muutettu) tuli asumispalveluiden asiakkaaksi Koisonrannan asumisyksikön kautta, jonne hän päätyi ensimmäisen kerran vuonna 2018.  Pasi kertoo elämänsä olleen ennen tuetun asumisen piiriin tuloa täysin hallitsematonta kaikilla elämän osa-alueilla. Tätä edelsi sekä alkoholin että huumausaineiden käyttöä. Pasi päätyi huonossa hapessa Koisonrantaan ja sieltä Peijaksen sairaalan päivystykseen vieroitusoireisena. Katkaisuhoidosta Pasi päätyi Myllyhoitoon, jonka hän keskeytti muutaman päivän jälkeen saatuaan kuulla isäpuolensa kuolemasta. Samaan aikaan Pasin lapsi oli syntymässä. Pasi keskeytti Myllyhoidon, osallistui lapsensa synnytykseen ja isäpuolensa hautajaisiin ja meni sen jälkeen takaisin Koisonrantaan. Pasi pysyi raittiina, alkoi tehdä Koisonrannassa uudestaan töitä työntekijöiden kanssa H-klinikkaa apuna käyttäen. Koisonrannasta Pasi palasi Myllyhoitoon ja jatkoi kuntoutuksen loppuun. Kuntoutuksen jälkeen Pasi päätyi tukitaloon asumaan.

Kuva: Jussi Kaijala

Jonkin ajan kuluttua Pasi joutui kuitenkin lähtemään tukitalosta, koska alkoi oireilemaan toisen asukkaan käyttäessä siellä päihteitä. Pasi oli tästä tehnyt ilmoituksia, mutta toisen asukkaan päihdekäyttöön ei pystytty puuttumaan, joten Pasi päätti itse lähteä tukitalosta. Pasi päätyi sieltä Tähkä-yhteisöön Koisonrantaan, jossa hän asui muutaman kuukauden. Tähkästä Pasi pääsi asumaan Veturikujalle, joka oli tuolloin purku-uhan alla. Sen asunnon mentyä alta Pasi oli asunnottomana kuukauden, minkä jälkeen hän sai oman vuokra-asunnon.

Tämän jälkeen Pasin elämässä on tapahtunut paljon muutoksia. Pasi on saanut selätettyä onnistuneesti c-hepatiitin ja hänellä on ollut kaksi isoa leikkausta. Pasi sai myös ajokorttinsa takaisin ja on aloittanut opiskelut pienkoneasentajaksi. Ryhmissä Pasi ei ole enää käynyt, mutta hän aloitti  psykoterapian kesäkuussa 2020. Lisäksi Pasi harrastaa nykyään paljon liikuntaa ja hän on lopettanut tupakanpolton.

Pasi kokee, että muutoksen sai viime kädessä aikaan se, että ”pää petti”. Katkolla Pasi oli miettinyt jopa itsemurhaa ja hänellä oli tunne, että ei uskaltanut enää juoda eikä käyttää, mutta ei uskaltanut raitistuakaan. Pasi koki olleensa tietynlaisessa ristiriitatilanteessa itsensä kanssa. Pasi oli 24 vuoden aikana ollut tietynlaisessa laitoskierteessä lähes koko ajan, joka vuosi jossain laitoksessa. Raitistumisyrityksiä oli takana paljon. Pasi koki väsyneensä touhuun ja aineiden käyttäminen oli lopussa Pasille yhtä tuskaa ja kärsimystä eikä se tuonut enää mitään mielihyvää.

Pasi kokee, että asumispalvelut ovat mahdollistaneet suurelta osin tämän muutostyön ja sitä kautta se on ollut isossa roolissa muutoksessa. Pasi kuvaa, ettei hän todennäköisesti olisi tässä pisteessä ilman saamaansa apua. Palveluista on varmistettu se, että katto on pään päällä. Pasi kokee myös, että hänet on otettu yksilönä huomioon palveluita suunniteltaessa. Kun Pasi tuli Koisonrannasta asumispalveluiden piiriin, hän koki, että hänet alettiin ottamaan ihmisenä paremmin huomioon ja käsittelemään enemmän ihmisenä, kuin rikollisena ja päihteiden käyttäjänä. Tämä toi uutta toivoa elämään. Pasi koki myös, että häneen luotettiin ja se helpotti omaa olemista.

Toisaalta Pasi kokee myös, etteivät työntekijät aina ole täysin ymmärtäneet hänen tilannettaan. Ajoittain yhteistyö työntekijöiden kanssa ei toiminut ja tällaista tuli esiin mm. Koisonrannan yksikössä. Ajoittain myös sosiaalityöntekijän sijaisen kanssa yhteistyö ei tuntunut toimivan ja Pasin kokemuksen mukaan hänelle tarjottiin silloin myös sellaista palvelua, joka ei ollut hänen kuntoutumisensa kannalta sopiva ratkaisu. Pasi korostaakin, että palveluiden tulisi olla yhdenmukaisia kaikille työntekijästä riippumatta. Kritiikkiä saa myös se, että Koisonrannan ”kuivalle puolelle” meneminen olisi tulkittu niin, että Pasilla on asunto ja sen vuoksi oman asunnon saaminen olisi voinut viivästyä.

Kiitosta Pasi puolestaan antaa siitä, että hän kokee saaneensa prosessin aikana tarpeeksi tietoa ja perusteluja siitä, miten ja miksi asiat etenevät tietyllä tavalla. Pasi on asunut pisimpään yhteisöllisessä asumisessa, mutta hän kokee, että vasta yksin asuminen on kunnolla opettanut itsenäiseen elämään. Toisaalta Pasi kokee, että yhteisöasuminen on ollut tärkeä osa prosessia ja että juuri yhteisöasumisesta edetään vähitellen kohti itsenäisempää asumista.

Pasi asuu tällä hetkellä omassa vuokra-asunnossa ja hänellä on sinne kotiin vietävä tuki. Tapaamisia on viikoittain. Pasi saa tukea lähinnä virasto- ja Kela-asioiden sekä muiden paperiasioiden hoitamisessa. Pasilla on ADHD-diagnoosi, minkä vuoksi hän kokee asioiden hoitamisen olevan ajoittain haastavaa.

Pasia ovat haastatelleet asumisen sosiaalityön sosiaalityöntekijät.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s