Oma koti hurjan kallis 

Asunnottomuus on ongelma, johon on löydettävissä ratkaisuja. Vantaalla halutaan vuonna 2021 Asunnottomien yön aikaan tehdä näkyväksi niitä polkuja, jotka voivat viedä ihmisen yhteiskunnan ulkopuolta omaan kotiin. Syrjäytymisessä ei ole kyse vain yksilön valinnoista vaan myös rakenteista, jotka jättävät ihmisiä marginaaliin ja yhteiskunnan ulkopuolelle. Asunnottomuus on ongelma, jolla on syvät juuret myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon mullassa. 

Kuva: Wesa Karsikas, Asunnottomuuden ehkäisyhanke

Viime vuonna Asunnottomien yön teemana oli ”Oma koti hurjan kallis”. Pääkaupunkiseudun asukasluku kasvaa koko ajan ja tämä asettaa haasteensa myös asumisratkaisuille ja asumisen kustannuksille. Myös ulosottovelallisten määrä kasvaa, mikä asettaa omat haasteensa asunnottomuudelle ja sen ratkaisulle.  Viime vuoden Asunnottomien yön teeman nimi sisältää oivan kolmoismerkityksen. Ensimmäinen näistä merkityksistä on asumisen konkreettinen hinta, asuminen on kallista etenkin pääkaupunkiseudulla. Toiseksi esille nousee asunnon arvo asunnottomalle, omalle kodille osataan antaa arvoa asunnottomuuden jälkeen. Kolmantena esille nousee kunnan ja yhteiskunnan kustannukset asunnottomuuden poistolle. Asunnottomuustyöhön sijoitettu rahamäärä on suuri, mutta kokonaiskustannusta saataisiin pitkällä aikavälillä pienennettyä paremmalla ja laajemmalla yhteiskuntasuunnittelulla, sekä vahvemmalla monialaisella panostuksella, vaikka kustannukset tilapäisesti kasvaisivat. 

Toimeentulotuessa korvataan entistä enemmän asumismenoja, mikä näyttäytyy entistä voimakkaammin pääkaupunkiseudun muuta maata korkeampina toimeentulotukikustannuksina.  Vantaalla uusien vuokra-asuntojen hinnat ovat laskeneet. Toisin on muualla pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella, joissa uusien vuokra-asuntojen hinnat ovat nousseet 10–17 %. (Niskakangas 2020.) Toisaalta Vantaan ARAVA-asuntojen neliöhinnat ovat kalleimmat vertailussa muuhun pääkaupunkiseutuun, Ouluun, Turkuun ja Tampereeseen (Forsell 2019, 4). Kelan määrittelemällä enimmäisvuokran määrällä (yksinasuvalla 694 €) keskimääräisten neliövuokrien mukaan saisi 25-34m2 asunnon. Vantaalla on kuitenkin vain viisi postinumeroa, joista saa tuohon hintaan keskimäärin 34m2 asunnon. Yhteensä kahdeksalla Vantaan alueella kohtuuvuokra ei riitä edes 30m2 asuntoon(Matikainen 2020.) 

Tänä vuonna Asunnottomien yön teemana on ULKOPUOLELLA – Syrjäytynyt vs. syrjäytetty. Tuloerot kasvavat jälleen. Vuodesta 1966 vuoteen 1988 tuloerot laskivat. Vuoden 1995 aikoihin alkoi voimakas tuloerojen kasvu, joka jatkui 2000-luvun alkuun. 2000-luvulla tuloerojen määrä on aaltoillut paljon, mutta joka tapauksessa vuoteen 1995 verrattuna vuoden 2018 tuloerot ovat kasvaneet yli viisi prosenttia. Mainittakoon kuitenkin, että vuoden 2007 huippuun nähden tuloerot ovat kuitenkin olleet vuonna 2018 hieman pienemmät, vaikkakin edelleen kasvussa. (SVT 3). Suurituloisimman kymmenyksen tulot ovat kasvaneet noin 87 prosenttia vuosien 1995-2019 välillä, kun taas pienituloisimman kymmenyksen tulot ovat kasvaneet 29% kertaiseksi. (SVT 1). Asuminen on siis suhteessa vielä kalliimpaa ja kallistuu pienituloisille. Pienituloisimmat asuvat luonnollisesti enemmän vuokralla (SVT 2).   

Kymmenen vuoden takainen pikavippikupla on puhjennut ja kannamme sen seurauksia. Sosiaalinen luototus, yksityishenkilön velkajärjestely, takuusäätiön toiminta ja muut vastaavat toimijat, jotka antavat ihmisille mahdollisuuden vapautua velkakierteestään tulisi olla yhteiskunnan prioriteettilistalla korkealla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yksilöillä pidä olla vastuuta toiminnastaan, mutta tarvitsemme taloudellista anteeksiantoa, mahdollisuuksia ja tukea, jotta kukaan ei olisi tuomittu ikuiseen velkavankeuteen. Nuoruuden typeryyksiä ei pitäisi joutua kantamaan viisikymppisenä, eikä laman vaikutusten pitäisi johtaa vuosikymmenten asunnottomuuteen. Asunnottomuuden ehkäisyä on myös velkaantumisen ehkäiseminen. Yhteiskunnan tulisi tukea vahvemmin ylivelkaantumista ehkäiseviä rakenteita ja huolehtia korkojen ohjauksesta. Korkokattojen asettamista ja valvontaa on viime vuosina tehty, mutta ei riittävissä määrin. Asunnottomuutta ei poisteta pelkästään asunnolla, vaan tukitoimilla seikkoihin, jotka ovat ihmisen ajaneet asunnottomuuteen. 

Kirjoittajat: Jussi Kaijala, Anne Suominen ja Heidi Tikka (Asunnottomuuden ehkäisyhanke, Vantaa) 

LÄHTEET: 

Forsell, Marianne 2019. Kuuden suurimman kaupungin aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki vuonna 2018. Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 3/2019. Helsinki: Edita Prima Oy. Viitattu 27.9.2021. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_06_24_Kuusikko_aikuissosiaalityo_ja_toimeentulotuki_2018.pdf 

Niskakangas, Tuomas 2020. Rakennuslehti. Talous. Uusien asuntojen hinnat ovat nousseet huomattavasti – Vantaa räikeä poikkeus. Viitattu 27.9.2021. https://www.rakennuslehti.fi/2020/01/uusien-asuntojen-hinnat-ovat-nousseet-huomattavasti-vantaa-raikea-poikkeus/ 

Matikainen, Niina 2020. Asuntojen vuokrat Vantaalla – tunnetko kalleimmat ja halvimmat alueet? Viitattu 27.9.2021. https://www.etuovi.com/koti/blogi/asuntojen-vuokrat-vantaalla-tunnetko-kalleimmat-ja-halvimmat-alueet/ 

SVT 1: Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8121. Tuloerot (Kansainvälinen Vertailu) 2019, 1. Tuloerojen kehitys Suomessa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.9.2021]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2019/01/tjt_2019_01_2020-12-16_kat_001_fi.html  

SVT 2: Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].  
ISSN=1795-8121. Väestöryhmittäiset Tuloerot 2017, 1 Asunnon hallintasuhde: vuokra-asunto yleistynyt pienituloisten asunnon hallintasuhteena . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.9.2021].  
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2017/03/tjt_2017_03_2019-03-13_kat_001_fi.html  

SVT 3: Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8121. Tuloerot 2018, 1. Tuloerojen kehitys Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.10.2021]. 
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2018/01/tjt_2018_01_2020-03-10_kat_001_fi.html 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s